Ajokinkujalla ollaan kestävästi edellä
Tredun blogi
Tredun Ajokinkujan-toimipisteelle haetaan kestävän kehityksen sertifikaattia.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2.11.2021.
– Emme halunneet olla ainakaan jäljessä kehityksestä, kertoo Ajokinkujan autoalan opettaja Erkka Javanainen syyksi sertifiointiprosessin aloittamiseen.
Opetus-, kasvatus- ja koulusalojen OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifioinnissa arvioidaan muun muassa henkilöstön kestävyysosaamista, kestävyystaitojen opettamista, oppilaitoksen ympäristövastuuta ja yhteisön hyvinvointia. Aivan ensimmäisenä Tredussa sertifikaatin sai Tredun Metsätien toimipiste elokuussa ja Ajokinkuja on vuorossa toisena. Toimipisteen sertifiointiin liittyvä auditointitilaisuus järjestetään 4.11.2021.
Ajokinkujalla on toimittu hyvissä ajoin aikaisemminkin: autoalalla otettiin keväällä käyttöön paikallinen tutkinnonosa Autoalan kestävä kehittäminen (10 osp). Erkka Javanaisen mukaan suuremmissa korjaamoissa vastuullisuus on yleensä hoidossa, mutta tutkinnonosa mahdollistaa tiedon ja kestävyysosaamisen viemisen myös pienempiin autoalan yrityksiin.
Kaikilla Tredun tutkintoaloilla on mahdollisuus valita Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosa (15 osp) syksystä 2022 lähtien.
Autoalalla tehdään paljon asioita oikein
Autoalan koulutus perustuu pitkälti erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, jotka pidentävät autojen ja niiden osien käyttöikää, lisäävät autojen turvallisuutta ja vähentävät niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Myös lajittelu ja kierrätys sekä työturvallisuus korostuvat autoalan opetuksessa, koska alalla on käytössä poikkeuksellisen runsas määrä erilaisia materiaaleja ja kemikaaleja.
– Käytetty auto on hyvä raaka-ainevarasto, kuvailee Javanainen.
– Yleisesti ottaen autoteollisuudessa halutaan toimia kestävällä pohjalla. Ympäristön lisäksi kyse on myös rahasta. Mutta erityisesti nyt kun materiaalien saatavuudessa on ongelmia, pitkälle jalostetuista toimintaketjuista, joissa osat ja laitteistot kiertävät, on hyötyä.
Keskustelut opettavat opiskelijoille kriittisyyttä
Kestävä kehitys on Javanaisen mukaan autoalan opetuksessa mukana jatkuvasti. Opiskelijoiden kanssa puhutaan paitsi arjen kestävistä käytännöistä myös erilaisten ratkaisujen globaaleista syistä ja seurauksista. Autojen raaka-aineet ja niiden alkuperä herättävät monenlaisia ajatuksia. Lisäksi raaka-aineiden hankinta ja jalostus, erilaisten osien valmistus, autojen kokoaminen ja usein myös hävittäminen tapahtuvat eri puolilla maailmaa, mikä ei ole ongelmatonta.
– Kun kestävyys kulkee mukana keskusteluissa ja opetuksessa, siirtyy kestävä kehitys myös asenteisiin.
Opiskelijoiden on hyvä osata tarkastella asioita kriittisesti, ja tiedostaa myös ratkaisujensa välilliset vaikutukset.
– Mietimme työn ohessa esimerkiksi, onko järkevää tilata renkaita Kiinasta, mitä kaikkea se tarkoittaa maapallon kannalta? Tai kannattaako asiakkaan autoa sittenkään korjata?
Työssäoppija kehittyy osana joukkuetta
Tiimivastaavana toimiva Javanainen korostaa myös sosiaalisen kestävyyden tärkeyttä.
– Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että me täällä toimimme toinen toistemme kanssa fiksusti ja asiallisesti.
– Olemme myös autoalalla saaneet hyvää palautetta yhteistyöstä työpaikkaohjaajien kanssa. Työssäoppiminen on haasteellista, jos harjoittelupaikassa oletetaan, että koulusta tulee valmis työntekijä harjoitteluun. Meillä koko prosessi on muokattu niin, että sekä opettaja, opiskelija että työnantaja tietävät, mitä vahvuuksia opiskelijalla on, ja sitten asetetaan tavoitteet, joita kohti yhdessä pyritään. Epärealistisiin odotuksiin ei enää juuri törmää.
Javanainen haluaa ajatella, että työharjoitteluun mennään kuin urheilujoukkueeseen. Harjoittelijalle annetaan pelivaatteet ja nimi kaapinoveen: olet nyt osa joukkuetta, meidän miehiä.
Sertifiointiprosessi on tehnyt kestävän kehityksen näkyväksi
– Vaikkemme edes saisi sertifikaattia, prosessin myötä on saatu paljon konkreettista osaamista. Nyt tiedämme, miten kestävä kehitys näkyy Ajokinkujalla, pohtii Javanainen.
Ajokinkujalla opiskellaan autoalan lisäksi talotekniikkaa. Toimipisteessä tarjotaan myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä ammatinvalintaa, opintoja ja tulevaisuutta tukevaa PYSÄKKI-toimintaa. Prosessiin on osallistettu koko henkilökunta, kaikkien alojen opettajat ja opiskelijoita.
– Moni odottaa, että joku tulee näyttää konkreettisesti, kuinka näitä asioita kuuluu tehdä. Tämän prosessin tärkein oppi on, että jos kestävään kehitykseen haluaa paneutua, se täytyy tehdä ihan itse, toteaa Javanainen.
– Sertifikaatti on osoitus siitä, että asioita on tehty hyvin. Katsotaan, kuinka käy! Joka tapauksessa työ kestävän kehityksen edistämiseksi jatkuu Ajokinkujalla.
OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifioinnissa oppilaitoksen toimintaa arvioidaan kymmenellä oppilaitoksen kestäviä toimintatapoja ilmentävällä indikaattorilla. OKKA-säätiön kestävän tulevaisuuden indikaattorit liittyvät opetuksen lisäksi oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja johtamiseen.
Oppilaitoksessa tehdään ensin itsearviointi. Sen avulla nähdään, millä tavoin kestävä kehitys toteutuu oppilaitoksen toiminnassa ja missä on vielä kehitettävää. Itsearviointi valmistaa auditointiin, jossa puolueeton arvioija varmistaa, täytetäänkö oppilaitoksessa sertifioinnin vaatimukset. Kun vaatimukset on täytetty, oppilaitos voi hakea sertifikaattia.
OKKA-säätiön kestävän tulevaisuuden indikaattorit ammatillisessa koulutuksessa
