Maakuntakaavan muutos uhkaa ilmastotyön edelläkävijää sekä alueen metsiä
Tredun blogi
Maakuntakaavan esitys Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen välisen alueen kehittämisestä kuulostaa retkeilijän paratiisilta. Todellisuudessa esitys uhkaa heittää synkän varjon ilmastotyön maineikkaalle edelläkävijälle, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Metsätien toimipisteelle.
Pirkanmaan maakuntakaavaan tulevilla sanavalinnolla on suuri vaikutus.
Keskustelu valtion omistamien maiden suojelusta on kiivasta ja paine suojella metsää Etelä- Suomesta kova. Huolemme liittyy alueen vuosikymmeniä talousmetsinä olleisiin suometsiin sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin. Vaikkei esityksessä ole suoranaisesti väläytetty metsätaloudesta luopumista alueella, aiheuttaa kaavamuutoksen sanamuodot pahimmillaan alueen metsätalouden loppumisen.
”Metsätalous saattaa kuulosta asiaa tuntemattoman korvissa pahalta sanalta. Oikeasti sen avulla voidaan ylläpitää Suomen hiilinieluja, lisätä alueen vetovoimaa sekä työpaikkoja.”
Tulevaisuuden tärkeämpänä asiana on hoitaa aluetta, jonka avulla alueen talousmetsinä olleet suometsät selviävät ilmastomuutoksesta sekä pystymme aidosti suojelemaan alueen arvokkaimmat elinympäristöt.
Alueen hoitamatta jättämisestä aiheutuisi lisääntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Nopeasta ennallistamisesta taas seuraisi ilmastopommi, kun alueen rehevimmät turvemaat kastuisivat sekä tuottaisivat mittavia metaanipäästöjä.
Emme halua ketjureaktiota, jossa puiden juuret hukkuvat veteen, puusto kuivuu pystyyn ja pieneliöt lisääntyvät hallitsemattomasti. Metsätalouden loppuminen tarkoittaisi myös alueen infran, kuten tiestön kunnossapidon merkittävää heikennystä. Miten esimerkiksi sammutettaisiin alueella syttyvä metsäpalo, mikäli tiestöä ei ole?
Soisella alueella ihmisen ja luonnon hyvä yhteistyö on hioutunut vuosikymmenien aikana niin luonnon hyvinvoinnin kuin koulutuksen eduksi. Niinpä metsätalouskäytön ja virkistyskäytön yhdistäminen olisi paras ratkaisu. Turvemailla siirryttäisiin kohti peitteistä metsänkäsittelyä, kivennäismaat pidettäisiin yhä perinteisen metsätalouden piirissä, tosin sekametsiä suosien, jotta metsillä olisi paras mahdollinen suoja ilmastonmuutosta vastaan.
1970-luvun virheistä on opittu
Alueen vesitalous on saatu nykyiseen tasapainoon nimenomaan metsänhoidon avulla. Harmonista rinnakkaiseloa alueen herkän luonnon kanssa tulee jatkaa 2020-luvulla kehitetyillä menetelmillä, jossa myös monimuotoisuutta lisätään hallituin luonnollisin menetelmin.
Metsätalouden salliminen alueella on edellytys perinteikkään ja maineikkaan metsäalan koulutuksen jatkumiselle Kurussa. Olemme metsäalan edelläkävijä metsäalan ilmastoasioissa. Kehitämme muun muassa hiilensidontaa ja ilmastokestävää suometsänhoitoa yhteistyössä Helsingin Yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen sekä Metsäkeskuksen kanssa.
Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen välinen alue pysyy hyvinvoivana niin luonnon kuin ihmisten kannalta hallitun metsätalouden avulla.