Metsän digitaalinen kaksonen ja VR-hakkuukonesimulaattori ilmastokestävää metsänhoitoa edistämässä

Kuvassa Tredun lehtori Janne Ruokonen ohjaamassa hankkeen koulutushakkuukonesimulaattoria. Näytöllä kuvaa metsän digitaalisesta kaksosesta sekä kuljettajaa opastavasta karttatasosta.

Tredun blogi

Kaikki artikkelit

Luonnonmukainen täsmäpuuhakkuu (Luomuhakkuu) sekä Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hankkeissa pyritään lisäämään tietoisuutta ilmastokestävästä metsänhoidosta sekä tuotetaan koulutusmateriaalia ilmastonkestävään metsänkäsittelyyn. Osana projektia on kehitetty VR-laseilla käytettäviä hakkuukonesimulaatioita, jotka hyödyntävät drone-kuvan sekä lidar-teknologian avulla luotua todellisen metsän kopiota eli ”digitaalista kaksosta”. Yhdessä hakkuukonesimulaattori ja metsän digitaalinen kaksonen muodostavat oppimisympäristön, jonka avulla voidaan opettaa ilmastokestävää puunhakkuuta ja metsänkäsittelyä.

Kestävyysajattelua metsäalan opintoihin

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa hakkuukonesimulaattoria käytetään metsäalan perustutkinnossa osana kestävän metsänhoidon ja hyödyntämisen opintoja. Hakkuukonesimulaattorin avulla voidaan harjoitella hakkuukoneen käyttöä, mutta tärkeimpänä oppina on tuoda ilmastokestävää ajattelua osaksi metsäkoneenkuljettajan koulutusta. Simulaattorissa käyttäjä pääsee tekemään harjoituksia erilaisissa metsäympäristöissä ja oppii tekemään täsmällisiä valintoja puiden kaatamisen suhteen. Digitaalisen kaksosen datalla metsästä on tuotu tekoälyavusteisesti täysin uudenlaisia kuljettajaa opastavia karttatasoja. Esimerkiksi pohjaveden pinnan taso, lehtivihreältä heikentyneet puuyksilöt, sekä metsän ”susipuut” on tuotu kartalle oikealle paikalleen kuljettajalle päätöksen teon tueksi.

Tredun lehtori Janne Ruokonen kertoo, että hakkuukonesimulaattorin harjoituksia tekemällä opiskelija oppii tarkastelemaan metsänkäsittelyä tehokkuusajattelun sijaan luonnon kestävyyden näkökulmasta. Hakkuukonesimulaattorin harjoituksissa opitaan tunnistamaan, mitä puita kaadetaan ja mitä jätetään metsään, jotta metsistä tulee ilmastonmuutoksen ja myrskysäiden kestäviä. Ilmastokestävässä metsänkäsittelyssä luodaan useamman puulajin metsiä, ja metsää hoidetaan kokonaisvaltaisesti maaperä huomioiden. Simulaatiossa uutta on myös puiden varjostuksen ymmärtäminen, joka on erittäin tärkeää esimerkiksi peitteisessä metsänkäsittelyssä.

Metsäalan opiskelija Santtu Malinen kokee simulaattorin olevan hyvä lisä opetukseen ja pohtii kestävän metsänhoidon opintojen ja hakkuukonesimulaattorin harjoitusten hyötyjä:
 – Pakottaa miettimään luonnon monimuotoisuutta ja sen edistämistä, eikä sitä, että millä saadaan eniten tuottoa, Malinen kertoo.

Tehokasta, turvallista ja taloudellista opetusta

Ruokonen näkee hakkuukonesimulaattorin edistävän opetusta, sillä sen avulla voi kouluttaa isoa joukkoa kerralla ja tehokkaasti sen sijaan, että metsäkoneen käyttöä opetettaisiin oikeassa ympäristössä yhdelle opiskelijalle kerrallaan. Hakkuukonesimulaattorin käyttäminen opetuksessa on myös taloudellista, sillä virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen on edullisempaa kuin oikeiden metsäkoneiden vuokraus opetuskäyttöön. Lisäksi simulaattori mahdollistaa työturvallisuuden harjoittelun, sillä siinä voidaan harjoitella, millaisissa tilanteissa metsäkoneilla on vielä turvallista operoida. Esimerkiksi sivukaltevassa rinteessä toimiessa on otettava huomioon niin sanottu maan liukumariski, jossa maa koneen alta lähtee yllättäen liikkeelle. Tähän apuna on Luomuhakkuu -hankkeessa kehitetty kuljettajaa opastava kartta, jossa riskipaikat voidaan ennalta ennustaa esimerkiksi hienojakoisen maan, rinteen jyrkkyyden sekä kosteuden perusteella.

Metsäala (ilmaston)muutoksessa

Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla sekä Luomuhakkuu- hankkeilla ja niiden saamalla näkyvyydellä sekä näissä syntyneillä koulutusmateriaalilla on tärkeä rooli metsäalan tulevaisuutta ajatellen. Ruokonen kertoo, että digitaalisen kaksosen ja simulaattorin oppimateriaalin avulla voidaan lisätä tietoa ilmastokestävyydestä. Ilmastoajattelu on välttämätöntä metsäalalle, jotta metsät voivat hyvin vielä vuosikymmenien päästäkin. Lisäksi projektien avulla on voitu vaikuttaa metsäalan imagoon ja tuoda esille sitä, että metsäalalla tehdään tulevaisuuden teknologian keinoin töitä ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen. Ilmastokestävän metsänhoidon vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen, sillä sen avulla voidaan ehkäistä esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia myrskytuhoja. Projektit toimivat digitaalisen kaksosen ja hakkuukonesimulaattorin kanssa edelläkävijänä, ja tarkoituksena on viedä hakkuukonesimulaattoria valtakunnalliseen levitykseen, sekä työelämään että Suomen metsäalan kouluihin.

Ilmastokestävää suometsänhoitoa Pirkanmaalla -projektin päätoteuttaja on Suomen metsäkeskus ja osatoteuttajina Tredu sekä Luonnonvarakeskus. Rahoittajana toimii Pirkanmaan ELY-keskus ja Euroopan Unioni.

Luonnonmukainen täsmäpuuhakkuu (Luomuhakkuu) -projektin päätoteuttaja on Helsingin Yliopisto ja osatoteuttajina Arbonaut, Tredu sekä Ponsse. Rahoittajana toimii Maa- ja Metsätalous Ministeriö, Hiilestä kiinni -maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuus sekä Euroopan Unioni.

Lisätietoja projektista:
Projektipäällikkö Janne Ruokonen
Sähköposti: janne.ruokonen@tampere.fi
Puh. 040 8062594