Rasisminvastainen viikko: opiskelijan mietteitä

Rasismi on ideologioita, ennakkoluuloisia asenteita, syrjivää käyttäytymistä, rakenteellisia järjestelyjä ja vakiintuneita käytäntöjä, jotka johtavat rotujen väliseen epätasa-arvoisuuteen. Rasismi on systeemi. Systeemi missä politiikka, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asemia. Rasismi on syrjimistä, kiusaamista, suullista tai fyysistä vakivaltaa tai käytäntöjä, jotka poissulkevat tietyn osan ihmisistä.

ltse olen syntynyt Suomessa suomalaiselle äidille ja kongolaiselle isälle. Olen koko ikäni asunut Suomessa, käynyt peruskoulun täällä ja tälläkin hetkellä asun täällä. Olen kokenut rasismia, kiusaamista ja syrjimistä ihonvärini takia pienestä lähtien. Minulla on ystäviä, joilla on samat juuret kuin minulla – isä on kongolainen ja äiti suomalainen. Jokainen meistä on kokenut rasismia. Tarkoitan tällä sitä, että muutkin kuin maahanmuuttajat voivat kokea rasismia. Suomessa on paljon ulkomaalaistaustaisia, afrosuomalaisia, ja esim. aasialaissuomalaisia, jotka ovat syntyneet Suomessa ja silti kokevat rasismia.

lsäni muutti Suomeen 1990-luvulla, sitä ennen hän oli asunut monessa eri maassa, esim. Espanjassa. Kun hän tuli Suomeen, hän tapasi äitini. Kun hän tapasi äitini, hän asui vastaanottokeskuksessa. Sitten hän muutti äitini asuntoon, vastaanottokeskuksessa oltavat eivät olleet mitkään parhaat. Hän opiskeli suomen kielen ja itsellensä ammatin. Hän kävi töissä opiskelun ohella. Kun hän asui äitini kanssa, hänen pyöränsä varastettiin ja rikottiin asunnon pyöräkellarista. Kun he kävelivät kadulla käsi kädessä, heille huudeltiin. Kun hän sitten pääsi harjoitteluun uuteen työpaikkaan, työnantaja oli ensin epävarma. Hän kuitenkin antoi isälleni mahdollisuuden. Uudet työkaverit käyttäytyivät rasistisesti häntä kohtaan, ja koittivat sabotoida hänen töitään. He keksivät valheita ja virheitä mitä isäni oli muka tehnyt, ja kertoivat niistä työnantajalle. lsäni kuitenkin sai työpaikan, ja kyseiset työkaverit ottivat lopputilin nähtyään, että hän oli tullut jäädäkseen. Tällä hetkellä hänet on ylennetty monta kertaa, hän on todella pidetty ja arvostettu työpaikassaan. Hän on yksi tunnollisimmista työntekijöistä.

Tahtoisin, että stigma ja tyhmät stereotypiat maahanmuuttajista ja pakolaisista muuttuisivat ja suomalaiset näkisivät heidät IHMISINÄ. Tuskin kenellekään on helppoa paeta omasta maastaan esim. sodan takia ja sopeutua uuteen maahan ja kulttuuriin. Annetaan aikaa ja armoa. Eihän kukaan voi oppia heti suomen kieltä, joka on yksi maailman vaikeimmista kielistä ja sopeutua kulttuuriin. Suomalaisilla on omituiset asenteet ja ennakkoluulot tietyistä ihmisryhmistä. Ei pystytä näkemään asioita heidän näkökulmastaan, ei pystytä kuvittelemaan, että miltä se tuntuisi, jos olisin itse tuossa asemassa. Muistetaan myös se, että kuitenkin useammat maahanmuuttajat ovat ihan normaaleja ihmisiä, jotka ovat vain paremman elämän ja työn/opiskelun perässä.

Näitä ihmisiä syrjitään ja kiusataan netissä jatkuvasti. Se rasismin määrä netissä oksettaa minua. Minulla ei enää ole omassa kotimaassani turvallinen olo. Ei edes omassa kotikaupungissani. En voi edes kuvitella miltä tuntuisi, jos olisin tullut tänne ulkomailta. Suomalaisten täytyy ottaa vastuu omasta käytöksestään, ja teoistaan. Rasismia esiintyy Suomessa aivan liikaa, ja on ihan turha väittää, etteikö sitä olisi. Totta kai on helppo sanoa, että rasismia ei ole olemassakaan, kun sitä ei itse koe. On helppoa olla välittämättä, koska ei itse kuulu vähemmistöön. On helppoa olla välittämättä, kun se ei koske sinua. Se on hyväksyttävä, että ihmisiä on erilaisia ja he tulevat eri taustoista. Koitetaan tutustua, koitetaan keskustella. Ollaan avoimempia, ja ystävällisempiä toisillemme. Toivon tosissaan, että tulevaisuudessa asiat ja asenteet muuttuisivat.

Pidetään yhtä.

Kirjoittaja on Tredusta helmikuussa 2023 valmistunut opiskelija