Tredu yhteistyökumppanina hankkeessa, jonka avulla halutaan vahvistaa nuorten ilmastotoimijuutta
Tredun blogi
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 26.11.2021.
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on yksi Tampereen yliopiston yhteistyökumppaneista eurooppalaisessa CCC-Catapult-tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa 15–18-vuotiaiden nuorten ilmastoasenteita, uskomuksia ja arvoja, ja sen myötä löytää konkreettisia keinoja siihen, kuinka ilmastoasioita kannattaa toisella asteella opettaa.
CCC-Catapult-tutkimuksessa lähestytään nuorten ajatuksia erilaisten maailmankuvien näkökulmasta. Maailmankuvien vaikutusta ilmastoasenteisiin ja -toimijuuteen ei ole juuri tutkittu, vaikka se on tunnistettu ilmastokasvatuksen ja ilmastopsykologian tutkimuksissa merkittäväksi tekijäksi, perustelee tutkimusta yksi hankkeen tutkijoista, ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen lehtori Essi Aarnio-Linnanvuori Tampereen yliopistosta.
– Tietoa maailmankuvien vaikutuksesta nuorten ilmastoasenteeseen ja -toimijuuteen voidaan hyödyntää konkreettisesti opetuksen kehittämisessä.
Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ovat unohtuneet ilmastotutkimuksesta
Tutkimukseen on koottu paljon erilaisia nuoria erilaisista kulttuureista. Mukana tutkimuksessa on Iso-Britannia, Irlanti, Italia ja Suomi, yksi kaupunki kustakin maasta. Tampereen seudulta on mukana neljä lukiota sekä Tredu, joka on koko hankkeen suurin ammatillinen oppilaitos.
Nuorten ilmastoasenteita on tutkittu melko paljon, mutta yleensä tutkimus on keskittynyt peruskoululaisiin tai lukiolaisiin.
– Koska tutkijat itse ovat akateemisia ja tuntevat lukiomaailman, ei tulla välttämättä edes ajatelleeksi muita peruskoulun jälkeisiä vaihtoehtoja. Muiden tutkimusten myötä havahduimme itse tähän, ja pidimme itsestäänselvänä, että mukaan pitää saada myös ammatillinen oppilaitos, kertoo Aarnio-Linnanvuori.
– Jos kuullaan vain lukiolaisia, jää puolet nuorista pois.
Ratkaisu luo myös haasteita. Jos vaikkapa kysytään, kuinka opetuksessa huomioidaan tiettyjä näkökulmia, ammattiin opiskelevien vastaukset eroavat toisistaan melkoisesti esimerkiksi kiinteistö- tai hoitoalan kesken.
Marraskuun aikana Tredun eri alojen opiskelijat ovat saaneet vastattavakseen hankkeen ensimmäisen kyselyn, jonka pohjalta tutkimusta lähdetään tekemään.
– Olemme saaneet opettajilta palautetta kyselyn kysymyksistä, että ne ovat melko vaikeita ja abstrakteja. Mutta kiitos nuorille, että he kuitenkin ovat vastanneet niihin! Tutkijat voivat ottaa tästäkin opikseen.
Opetus painottuu tietoon, mutta miten päästään vaikuttamaan asenteeseen?
Tutkimuksen varsinainen ydin piilee arvojen ja toiminnan välisessä ristiriidassa.
– Yleisesti ajatellaan, että ympäristöasiat ovat tärkeitä ja ilmastonmuutosta pitää hillitä, mutta sitten on kuitenkin asioita, jotka estävät meitä toimimasta näiden ajatusten mukaisesti. Pitäisi tietää, mistä narusta tulisi vetää, kun haluamme vahvistaa nuoren toimijuutta.
Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä estää nuoria toimimasta – ja kuinka sen voi opetuksessa huomioida. Onko esimerkiksi taustalla perususkomuksia, että minun teoillani ei ole vaikutusta? Tai missä määrin on kyse ristiriitaisista arvoista: ajatellaan, että ympäristö on tärkeä, mutta sitten toisaalta jokin muu on vielä tärkeämpää, selventää Aarnio-Linnanvuori.
Edellä mainittu on Aarnio-Linnanvuoren mielestä kiinnostavaa nimenomaan ammatillisen opetuksen suhteen, koska silloin asenne siirtyy todennäköisesti myös käytännön työhön. Opetettavan tiedon pitäisikin Aarnio-Linnanvuoren mukaan olla sellaista, mitä voi hyödyntää ammatissa, eikä niinkään yleistä kestävän kehityksen retoriikkaa.
Opettajat voivat tietämättään jarruttaa nuorten ympäristötoimintaa
Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että opettajien näkökulmasta esimerkiksi vielä 17-vuotiaankin nuoren toimintamahdollisuudet ympäristön hyväksi rajoittuvat oman kodin piiriin: nuori voi lajitella jätteet ja sammuttaa valot ja laitteet. Juuri tämä on se ajattelutapa, jota Aarnio-Linnanvuoren mukaan nyt halutaan murtaa.
– Jos annetaan 18-vuotiaaksi asti ymmärtää, että sallittu toimijuus on tämän kaltaista, ei nuorella ole valmiuksia toimia. Olisi tärkeää, että nuori uskaltaisi omassa yhteisössään, työpaikalla tai missä tahansa lähteä muuttamaan asioita, viemään keskusteluja eteenpäin tai tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja.
– Ylipäätään lajittelun ja roskien keräämisen sijaan voitaisiin alkaa puhua toisenlaisesta toimijuudesta. Lajittelu on tärkeää, mutta se on yksi minimaalinen osa kestävää kehitystä. Siitä huolimatta se yhä hallitsee kestävän kehityksen kasvatuksen keskustelua.
Lisätietoja: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/ilmastokriisia-torjumassa-lasten-toimijuus-kaytantoihin-vaikuttamisessa-transformatiivisen
