Työssäoppiminen ravintola-alalla: Polku käytännön osaamiseen

Artikkeli perustuu Tredun Täyskymppi-podcastin jaksoon (11/2023), jossa keskusteltiin työssäoppimisesta erityisesti ravintola-alan näkökulmasta. Jakson vieraana oli Tredun ravitsemisalan opettaja Roosa Haapajoki, jolla on yli 15 vuoden kokemus alalta. Hän on toiminut sekä aikuiskoulutuksen että nuorten koulutuksen parissa ja vastaa nykyisin työelämäyhteistyöstä sekä asiakasvastaavan tehtävistä ravintola- ja catering-alalla Tredussa.

Mutta mitä työssäoppiminen käytännössä tarkoittaa, ja miksi se on niin tärkeää opiskelijoille?

Aidot työympäristöt kehittävät ammatillisia taitoja

Työssäoppiminen on ammatillisessa koulutuksessa olennainen osa opiskelijan polkua, sillä aidossa työympäristössä opiskelu mahdollistaa käytännön työelämäntaitojen oppimisen. Työssäoppiminen ei olekaan pelkästään suositeltavaa, vaan lainsäädäntöön kirjattu vaatimus. ”Ammattia on pakko opiskella aidoissa työelämän ympäristöissä,” Roosa kerto. Ravintola-alalla aidoissa työympäristöissä oppiminen jo opintojen aikana on erityisen tärkeää, sillä alalla kiire ja asiakaskohtaamiset ovat arkipäivää ja jokaisen työpäivän ydin.

Ravintola-alalla opiskelijat pääsevät työharjoittelujen aikana harjoittelemaan oikeita työtehtäviä ja kohtaamaan asiakkaita, mikä kehittää heidän stressinsietokykyään ja valmistaa heitä työelämän haasteisiin. Roosa korostaa, että vaikka Tredussa on hienoja oppimisympäristöjä, oikeat työpaikat tarjoavat ainutlaatuisia oppimiskokemuksia, kuten kiireen hallintaa ja aidon työtilanteen tuomaa vastuuta.

Työssäoppimisjaksojen pituudet vaihtelevat opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Tyypillisimmin jaksot kestävät 4–8 viikkoa, mutta pidemmät, jopa kolmen kuukauden jaksot ovat mahdollisia. Roosan mukaan jokaisessa tutkinnon osassa on usein mukana työssäoppimisjakso, ja aikuisopiskelijoilla työssäoppimisen osuus saattaa olla vielä suurempi kuin nuorilla opiskelijoilla. ”Työpaikat ovat loistavia oppimisympäristöjä, ja oppiminen työelämässä on välttämätöntä, jotta opiskelijat saavat realistisen kuvan alasta ja sen vaatimuksista,” hän sanoo.

Työpaikalla oppiminen kasvattaa vastuuta

Työpaikalla oppimisella on useita rooleja. Siihen osallistuu opiskelijan lisäksi opettaja, työpaikkaohjaaja ja oppilaitos. Työpaikoilla nimetään aina vastuuhenkilö, joka ohjaa opiskelijaa ja toimii yhteyshenkilönä oppilaitoksen suuntaan. Opettajat käyvät työpaikoilla tapaamassa opiskelijoita ja pitävät yhteyttä esimerkiksi Teamsin tai puhelimen välityksellä. Tärkeä osa työssäoppimisjaksoa on varmistaa, että opiskelija saavuttaa ne osaamistavoitteet, jotka ovat määritelty tutkinnon osaan.

Roosan mukaan yhteistyö työpaikkojen kanssa on keskeistä työssäoppimisen onnistumisessa. Työpaikan pitää olla valmistautunut ohjaamaan opiskelijoita ja ymmärtää heidän oppimistavoitteensa. ”Monet työpaikat ovat tottuneet ottamaan opiskelijoita, ja ohjaus on siellä arkipäivää,” Roosa kertoo.

Työssäoppimisen onnistumisen takaamiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta ja ohjaajien sitoutumista. Laadukas työssäoppiminen syntyy, kun työpaikka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia oppia monipuolisia ja merkityksellisiä työtehtäviä. Roosa mainitsee, että tärkeää on myös se, että ohjaaja on aidosti kiinnostunut sekä omasta työstään että opiskelijan ohjaamisesta. ”Innostunut ja järjestelmällinen ohjaaja varmistaa, että opiskelija saavuttaa jakson tavoitteet,” hän korostaa.

Työssäoppimisen vaikutus työllistymiseen

Työssäoppimisjaksot eivät vain kehitä ammatillisia taitoja, vaan ne ovat myös merkittävä askel opiskelijoiden työllistymispolulla. Roosa kertoo, että ravintola-alalla työssäoppimisjakson suorittaneet opiskelijat usein työllistyvät samaan paikkaan, jossa he ovat olleet oppimassa. ”Lähes kaikki, jotka ovat valmiita tekemään töitä, työllistyvät työssäoppimispaikkoihinsa,” hän toteaa. Tämä osoittaa, että työssäoppimisjaksoilla luodaan tärkeitä verkostoja ja vahvistetaan opiskelijoiden ammatillista tulevaisuutta.

Roosa rohkaisee opiskelijoita olemaan aktiivisia paikan haussa ja menemään rohkeasti paikan päälle esittelemään itsensä, eikä vain lähettämään sähköpostia. ”Rohkeus astua työpaikkaan sisään tekee hyvän vaikutelman,” Roosa vinkkaa. Hän korostaa myös, että jos ensimmäinen työssäoppimispaikan haku jännittää liikaa, opettaja voi tulla mukaan ensimmäiselle käynnille.

Työssäoppiminen ei ole vain osa ammatillista koulutusta – se on väylä opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja tulevaisuuden työllistymiseen. Aidot työympäristöt tarjoavat arvokkaita oppimiskokemuksia, joita ei voida täysin jäljitellä luokkahuoneessa. Roosan mukaan hyvin suunniteltu ja laadukas työssäoppiminen auttaa opiskelijoita rakentamaan vahvoja ammatillisia verkostoja ja hankkimaan käytännön taitoja, jotka ovat välttämättömiä työmarkkinoilla menestymiseen. Kun opiskelijat pääsevät työskentelemään todellisissa tilanteissa, he eivät ainoastaan opi, vaan usein löytävät myös urapolkunsa. Työssäoppiminen on siis paljon enemmän kuin vain jakso opiskelujen aikana – se on askel kohti tulevaisuuden työpaikkaa ja ammatillista itsevarmuutta.