Uusi ura ilmailussa: Lentokonehuoltotyön osatutkinto Tredussa

Pirkkalan lentokentän kupeessa opiskellaan lentokoneasennuksen perustutkintoa ja lentokonehuoltotyön osatutkintoa. Lentokoneasennuksen perustutkinnosta valmistuu sähkö- ja automaatiojärjestelmät tuntevia avioniikka-asentajia ja mekaanisten järjestelmien parissa työskenteleviä lentokoneasentajia. Osatutkinnosta valmistuu lentokonehuoltajia.

Veeti Labbart ja Esko Syvälahti aloittivat lentokonehuoltotyön osatutkinnon opiskelun elokuussa 2022. Koulutus kestää 15 kuukautta ja sen jälkeen on mahdollista suorittaa koko tutkinto niin halutessaan.

Espoosta kotoisin oleva Labbart muutti Tampereelle ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Hänen tulevaisuuden suunnitelmiin kuului poliisin ammatti. Poliisiammattikorkeakoulun ovet eivät kuitenkaan auenneet ja niinpä hän työskenteli kaupan alalla. Viimeisin työpaikka oli autokaupassa, jossa hän yritti määrätietoisesti päästä eteenpäin tavoitellen suurempaa vastuuta ja palkkaa. Ajankohta oli autokaupan markkinoilla haasteellinen.

Samaan aikaan kun Labbart etsi jo muita töitäkin, hän löysi Tredun somemainoksesta lentokonealan:
– Ekaa kertaa tajusin, että ei ole pakko opiskella ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tai poliisikoulussa tai pelastusopistossa. On tällaisiakin opiskelumahdollisuuksia: ammatillisia tutkintoja ja näin kiinnostavalta alalta.

Esko Syvälahti ja Veeti Labbart opiskelevat Tredussa, Pirkkalan toimipisteessä lentokonehuoltajiksi. Osatutkinnon suorittaminen kestää 15 kuukautta.

Esko Syvälahti opiskeli konetekniikkaa Lahden ammattikorkeakoulussa ja teki töitä mekaniikkasuunnittelijana eräässä insinööritoimistossa. Työ 3D-piirtäjänä tuntui puuduttavalta toimistotyöltä, koska hän koki tykkäävänsä enemmän käytännön työstä ja oppivansa tekemällä. Tähän tarjoutui mahdollisuus Uudenkaupungin autotehtaalla.

Siirtyminen ilmailun puolelle ei ollut totaalinen alanvaihto, vaan ehkä askel sivuraiteelle aiemmasta työelämästä.

Aikuiskoulutusryhmässä on erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita. Heillä on jo suoritettuna toisen asteen tutkinto; ammatillinen perustutkinto tai lukio-opinnot. Joukossa on useita alanvaihtajia, muun muassa helikopterilentäjä, hydrauliikkaosaaja ja sairaanhoitaja.

– Täällä on positiivinen ilmapiiri. Koen, että täällä otetaan kaikki huomioon. Opetus lähtee perusasioista, esimerkiksi matikassa ja fysiikassa jatketaan siitä, mihin perusopetuksessa on päädytty. Riippumatta siitä, mikä taustasi on, niin kyllä noista kursseista pääset läpi, jos sinulla on hyvä asenne ja halua opiskella, näin Syvälahti pohtii.

Koulutus on Ilmailuviranomaisen valvomaa. Sen vuoksi koulutukseen kuuluu läsnäolovelvollisuus. Opiskelua on päivittäin aikavälillä klo 8-16.
– Henkilökohtaisesti tykkään tästä tyylistä opiskella: koulussa ollaan maanantaista perjantaihin läsnäolopakolla, mutta sitten koulupäivän jälkeen jokainen tekee, mitä sitten tekeekään vapaa-ajallaan, Labbart kertoo.

”Täällä on oikeanlainen tekemisen meininki. Niin kuin muutenkin elämässä: tehdään mahdollisimman järkeviä asioita ja sitten jos ei ole järkevää, sitä ei tarvitse tehdä”, pohtivat Syvälahti ja Labbart.

Molemmat opiskelijoista ylistävät oppimisympäristöä uudehkossa koulurakennuksessa, joka sijaitsee ilmailukeskittymässä. Päivän aikana näkee useita lentoon lähteviä koneita, koska Tredun naapurissa toimii lentäjiä kouluttava Patria Pilot Training ja kentän toisella puolella sijaitsee Satakunnan lennosto.

Tredun kahdessa hallissa on kymmenkunta lentokonetta. Koska ilmailualalla on tärkeää olla huolellinen ja tarkka, myös opiskeluympäristö pidetään siistinä. Koulutuksen hyväksi puoleksi opiskelijat mainitsevat keskittymisen olennaiseen.

– Tämä on ytimekäs ja aika lyhytkestoinen koulutus. Tässä näkee päämäärän selkeästi. Tuntuu siltä, että täällä ei ole turhaan aikaa kuluttamassa. Henkilökohtaisesti minua ei ole koskaan houkuttanut sellainen opiskelijaelämä, johon ehkä korkeakouluissa käytetään aikaa, Labbart toteaa.

Lentokoneasennuksesta valmistuneet sijoittuvat töihin lentoyhtiöiden tekniikkayksiköihin, lentokonehuoltoyrityksiin, lentokonekorjaamoihin, puolustusvoimille tai rajavartiolaitokseen. Syvälahti haaveilee korjaavansa hornetien moottoreita tulevaisuudessa, Labbart haluaa suunnata sotilasilmailuun.