Metsänhoidon tulevaisuus keräsi kansainvälistä huomiota
Tredu osallistui AWE 2024 -messuille Itävallan Wienissä, jossa metsäalan lehtori Janne Ruokonen, hänen opiskelijaryhmänsä sekä Luomuhakkuu-hankkeen kehittäjät Creanex/Goforelta ja Ponssen pääkouluttaja esittelivät Tredun simulaattoriin kehittämää oppimisympäristöä sekä metsän digitaalista kaksosta. Digitaalinen kaksonen mahdollistaa metsän tilan tarkastelun tarkasti ja interaktiivisesti, hyödyntäen muun muassa API-dataa karttarajapinnoista ja tekoälyä metsien ekosysteemin mallintamiseen.
AWE 2024 -messumatka Wieniin tarjosikin Tredun tiimille ainutlaatuisen tilaisuuden esitellä metsäalan innovaatioita ja verkostoitua alan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Matkan tarkoituksena oli tuoda esille digitaalista kaksosta ja siihen kehitettyä oppimisympäristöä. Samalla tredulaiset pääsivät sukeltamaan AWE-tapahtuman tarjontaan, joka esitteli uusinta teknologiaa lisätyn todellisuuden, tekoälyn ja virtuaalisimulaatioiden saralla.
Kiinnostus digitaalisen kaksosen avulla tehtyyn kokonaisuuteen yllätti positiivisesti
Tredun osastolla kävi innostunut ja kova kuhina läpi messujen, ja kiinnostus Tredun digitaaliseen kaksoseen kasvoi Ruokosen, opiskelijoiden ja Ponssen edustajan messulavalla pitämän persoonallisen esityksen jälkeen entisestään. Simulaattorin avulla vierailijat pääsivät kokeilemaan, miltä tuntuu käyttää ilmastokestävään metsänhoitoon kehitettyä oppimisympäristöä. Tredun osaston laitteet, erityisesti VR-lasit ja niiden kautta toimiva simulaattori, vetivät puoleensa monenlaisia alan ammattilaisia ja kiinnostuneita oppilaitoksia. Moni Tredun osastolla vierailleista kävijöistä oli hämmästynyt Tredun tarjoaman oppimisympäristön syvyydestä ja realistisuudesta. Tredun pisteellä oli esillä koko teknologian ketju, jossa innovaatio oli tehty valmiiksi tuotteeksi. Monelle yllätyksenä tuli myös se, että digitaalisen kaksosen avulla tehtyä oppimisympäristöä oli kehitetty toisen asteen oppilaitoksessa eikä korkeakoulussa – sen verran monta kertaa Tredun osastolla kyseltiin, että mistä yliopistosta tredulaiset olivatkaan.
Messumatkan kokemukset olivat tiimille positiivisia. Kiinnostus Tredun oppimisympäristöä kohtaan vahvistui, ja messujen jälkeinen viikko toikin yhteydenottoja muun muassa Rotterdamissa järjestettävän Immersive Tech Weekin järjestäjiltä, jotka haluaisivat kuulla lisää tästä suomalaisesta metsäalan opetukseen liittyvästä innovaatiosta. Tredun digitaalisen kaksosen ympärille rakentuva oppimisympäristö sai messuvierailta paljon kehuja sen käytännönläheisyydestä, ja erityisesti metsäekologian näkökulma kiehtoi monia.
Digitaalinen kaksonen mullistamassa metsänhoidon opetusta
Digitaalinen kaksonen on kehitetty Luonnonmukainen täsmäpuuhakkuu Luomuhakkuu-hankkeessa, jossa mukana ovat Tredu, Helsingin yliopisto, Arbonaut sekä Ponsse. Tredu on kehittänyt tästä vielä oppimisympäristön, joka toimii Ponssen simulaattorissa. Sen tavoitteena on paitsi parantaa metsäalan opetusta myös tehdä metsänhoidon ekologisista näkökohdista entistä ymmärrettävämpiä ja mitattavampia. Simulaatioita voidaan käyttää monipuolisesti opiskelijoiden oppimisen tukena, ja ne mahdollistavat uusien, ekologisesti kestävien metsänhoitotapojen havainnollistamisen.
Digitaalisen kaksosen ytimessä on mahdollisuus analysoida ja simuloida metsän ekosysteemiä yksityiskohtaisesti. Järjestelmä yhdistää Lidar-datan, RGB-kuvat sekä väärävärit ja muuttaa ne XML-muotoon, mikä tekee niistä helposti luettavia ja käytettäviä tekoälyn kautta. Digitaalisen kaksosen tarjoama data tarjoaa realistisen näkymän metsäalueen rakenteeseen ja auttaa simuloimaan, miten erilaiset metsänhoitotavat vaikuttavat ympäristöön pitkällä aikavälillä.
Simulaattori mahdollistaa erityisesti ilmastokestävien metsänhoitomenetelmien harjoittelun, sillä se tuo esiin, miten puiden juuristot, sekametsien rakenne ja varjostus vaikuttavat maaperään eri sääolosuhteissa, kuten kuivina ja kosteina kausina. Esimerkiksi sekametsän juurijärjestelmän kautta voidaan havainnollistaa, miten syvälle menevät juuret voivat ylläpitää kosteutta maaperässä, mikä on erityisen tärkeää ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä. Tekoälyn avulla simulaatiossa voidaan myös tehdä puukohtaisia päätöksiä, kuten harventaa heikosti kasvavia puita ja jättää tilaa vahvemmille.
