Seminaari: Tekstiilialan näkymät kiertotalouteen  

Tekstiili- ja muotialan kiertotalousosaaja – koulutuksen opiskelijoita ja opettajia.

Tekstiili- ja muotialan kiertotalousosaaja – koulutuksen päätösseminaarissa 10.4.2025 useat tekstiili- ja muotialan toimijat kertoivat ajankohtaisia näkymiä tekstiilien kierrätykseen. Alan viime vuodet ovat olleet vaikeita, mutta nähtävillä on varovaista kasvua. Tulevaisuudessa tekstiilien kiertotalous tulee olemaan yhä merkittävämpää ja tällä hetkellä yritykset valmistautuvat suunnanmuutokseen.  

Seminaarissa kuultiin seuraavia asiantuntijoita:

  • Timo Huhtamäki, EU-ilmastolähettiläs
  • Marika Lehti, Design Forum Finland
  • Elina Korri, Sustinare Oy
  • Emilia Gädda, Suomen Tekstiili & Muoti ry (STJM)
  • Juuso Heikkilä, Struggle Creative Oy
  • Outi Pyy, IVALO.COM

Kiertotalous tähtää kestävämpään kulutukseen

Tekstiili- ja muotialalla kiertotalous tarkoittaa, että vaatteita käytetään pidempään, niitä kierrätetään käyttäjältä toiselle ja korjataan, uudistetaan ja hyödynnetään uusien tuotteiden materiaalina. Tavoite on, että käyttäjä on sitoutunut vaatteeseen ja arvostaa sitä. Tekstiilitalouden suunta käy tällä hetkellä globaalista kohti paikallisuutta.

Alan kasvu on ollut viime vuosikymmeninä räjähtävää ja olemme päätyneet valtavaan ylikulutukseen. Ihmiset ostavat tekstiilejä siis yli tarpeidensa. Tekstiilien määrä on kasvanut ja samalla niiden laatu on heikentynyt. Kiertotalous on luonteeltaan kätkeytyvää, sillä se tapahtuu paljon kuluttajien välillä. Se pakenee tilastoja ja virallisia talouden mittareita, mutta siinä on valtava kasvumahdollisuus.

Vähemmän tavaraa, enemmän palveluita

Kiertotalouden myötä tekstiilien määrä vähenee, mutta palvelut, kuten vuokraus ja korjaus, lisääntyvät. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ammattilaisia ja yrityksiä, jotka pitävät asiakkaisiin yllä jatkuvaa vuorovaikutusta ja palvelusuhdetta. Vaatteiseen ei liity enää vain ostotapahtuma, vaan niitä ylläpidetään ja korjataan suunnitelmallisesti.
–  Suunta tulee kääntää kuluttamisesta ”kestättämiseen”, EU-ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki sanoi.

Kiertotalouden palvelujen tulee olla kuluttajalle helposti saavutettavia ja luontevia käyttää. Tällä hetkellä monet verkkoalustoilla toimivat second hand -palvelut ovat kuluttajalle työläitä – kuvaaminen, tietojen lataaminen, ostajien kanssa viestittely ja tuotteen lähetys vievät aikaa. StartUp-yritys Struggle Creative Oy etsii tehokkaampia toimintatapoja digitaalisen kehittämisen kautta.  

Tampereen seudulla Sustinare Oy tarjoaa tuotteen elinkaarta pidentäviä palveluja, kuten korjaus- ja muokkausompelua ja suutaripalveluja. Palveluissa on pyritty helppouteen; asiakas voi tehdä tarjouspyynnön verkossa ja jättää tuotteen itseään lähimpään noutopisteeseen. Yritys tukee myös ammattilaisia työssään, sillä usein korjauspalvelut ovat yksinyrittäjien työtä. Sustinare kokoaa tekijät yhteisöksi.

66 %
vaatekaappien sisällöstä ei ole käytössä.
49 %
kuluttajista haluaa lisätietoa vaatteiden valmistustaustasta.
19 kg
EU-kansalaisen kuluttama määrä vaatteita, jalkineita ja kodintekstiilejä vuodessa (2022).
15 x
nopeampi kasvu second hand -markkinoilla kuin uusissa vaatteissa.

Vastuullista suunnittelua ja tuotantoa

Taitava suunnittelu tulee yhä tärkeämmäksi, sillä tuotteen suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa 80 %:iin tuotteen päästöistä. Suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi materiaali, laatu ja estetiikka. Kestävä vaate on ajaton ja sen väriin voi sitoutua pitkäksi aikaa, kuluttajan ei siis tarvitse loikkia trendivärien perässä. Design Forum Finland on tuottanut kiertotalousperusteisen muotoiluosaamisen ilmaisen verkkokurssin, opaskirjan ja opasvideoita. Löydät ne jutun lopun linkkilistasta.

Ivalo.com on kestävään muotiin erikoistunut verkkokauppa, joka arvioi tuotteiden kestävyyttä omalla 360 vastuullisuusvalidoinnillaan. Validointi arvioi tuotteita huomioiden mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, tekstiiliteollisuuden vastuullisuussertifikaatteja ja merkkien vaatimuksia sekä kestävän kehityksen asiantuntijoiden suosituksia. Yrityskulttuurien muutosta tarvitaan, sillä suurin osa brändeistä kertoo sitoutuneensa kestävään kehitykseen, mutta ne eivät ole asettaneet selkeitä tavoitteita tai raportoineet onnistumisestaan.

Lainsäädäntö ohjaa rakenteita

Jotta etenemme kohti kiertotaloutta sekä kuluttajakäytöksen että rakenteiden on muututtava. EU-tasolla on laadittu tekstiilistrategia, joka tavoittelee vuoteen 2030 mennessä, että EU:n markkinoille saatettavat tekstiilituotteet

  • ovat pitkäikäisiä ja kierrätettäviä
  • on valmistettu suurelta osin kierrätyskuiduista,
  • eivät sisällä vaarallisia aineita
  • on valmistettu sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen.

EU:ssa on lisäksi käynnissä lukuisia lakiuudistuksia, jotka säätelevät tekstiilituotantoa ja vauhdittavat kiertotalouteen siirtymistä.

Tulevaisuuden suuntaviivoja

Viime vuosina on ollut käynnissä useita globaaleja kriisejä ja jännitteisiä tilanteita, jotka usein toimivat muutoksen ajureina. Kasvava paikallisuus ja pyrkimys tuotannon omavaraisuuteen esim. EU-tasolla saattavat tulevina vuosina jouduttaa kiertotalouteen siirtymistä. Kiertotalouden vastavoimana puolestaan on ultra-pikamuoti, joka näkyy halpojen tuotteiden suurina tilausmäärinä ulkomailta.

Kuluttajabrändeillä on viime vuosina ollut vaikeaa, mutta toisaalta eri osa-alueet, kuten puolustusteollisuuteen liittyvä tuotanto, kasvavat tällä hetkellä.

Kuinka yksilö voi sitten pyristellä kulutusvimmaa ja -nautinnon hakemista vastaan? Marika Lehti pohti, että kannattaa pohtia omia arvoja ja mistä oma onni ja elämän mielekkyys aidosti nousevat. Tämä voi auttaa ohjaamaan omaa tapaa kuluttaa. Timo Huhtamäki kehottaa kaikkia laittamaan kiertotalouslasit silmille; käytössämme on vain rajalliset luonnonvarat, joten jokaista kulutuspäätöstä kannattaa harkita tarkoin. Jokainen kuluttaja voi siis tehdä osansa.

Lisätiedot

Tuntiopettaja

Anna-Mari Kuukkula