Työkavereiden apu, ARE:n tuki, koulun ja opettajan rohkaisu
– Olin vanhempainvapaalla vuonna 2021 kun päätin, että en halunnut enää palata työskentelemään ravintola-alalle. Työpaikallani tapasin ARE:n työntekijöitä, jotka sanoivat, että ”tuu tekemään näitä kiinteistönhoitohommia”, kertoo kiinteistönhoitajana työskentelevä alanvaihtaja Barbro Virtanen.
Idea uudesta alasta alkoi kyteä Barbron mielessä ja otettuaan yhteyttä Treduun hän kuuli, että opiskelemaan pääsisi heti.
– Janne Sulkava Tredusta kysyi, mitä haluat opiskella. Vastasin, että jotain missä opin mahdollisimman paljon. Pian opintojen alun jälkeen Janne kehotti ottaa yhteyttä Olli Mäkiseen ARE:ssa ja seuraavaksi olinkin jo harjoittelussa Kauppakeskus Ratinassa.
Barbro suoritti kiinteistönhoitajan perus- ja ammattitutkinnot ennätysajassa ja on nyt työskennellyt Ratinassa jo parisen vuotta.
Abdulmouin Bahader, lempinimeltään Abdi, on ollut ARE:lla teknisenä kiinteistönhoitaja jo 5,5 vuotta. Vuosien aikana hän on nähnyt monet kauppakeskukset, ja tällä hetkellä Abdi työskentelee hotelli Ilveksessä.
– Saavuin Suomeen yhdeksän vuotta sitten Syyriasta sodan vuoksi. Kaksi viikkoa tuloni jälkeen aloitin Suomen kielen opiskelun. Minulla oli kokemusta kiinteistönhoitajan työstä Jordaniassa ja lisäksi olin Syyriassa opiskellut rakennusinsinöörin opintoja, kertoo Abdi erittäin hyvällä suomen kielellä.
Kolme vuotta Suomeen tulon jälkeen Abdi tapasi Tredun opettajan, jonka kanssa keskusteltuaan, hän päätti aloittaa kiinteistönhoitajan opinnot. Abdi teki harjoittelun ARE:lle Tullintorin kauppakeskuksessa sekä Vanhalla Pääpostitalolla. Heti niiden jälkeen hän sai vakituisen työn yrityksestä.
Rohkaisevaa apua ja tukea
Työkavereiden apu, ARE:n tuki, koulun ja opettajan rohkaisu. Nämä kolme asiaa vilahtavat sekä Barbron että Abdin puheissa vähän väliä, kun keskustellaan opinnoista, työharjoitteluista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
– ARE on mahdollistanut, että voimme kouluttaa itseämme ja sitä kautta olemme päässeet tekemään monipuolisempia tehtäviä. Jossain toisessa yrityksessä emme välttämättä olisi päässeet tekemään näin laaja-alaisesti työtä, kiittelevät Barbro ja Abdi. Molemmat myös kehuvat tehtäviensä sosiaalista puolta.
– Vaikka teemme kiinteistön ja teknisten asioiden kanssa työtä, tosiasiassa tämä työ on hyvin sosiaalista ja tässä pitää tykätä olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Seinättömästä amiksesta molemmat puhuvat positiiviseen sävyyn.
– Minulle oli suuri helpotus, että pääsin suoraan hyppäämään opintoihin, kertoo Barbro ja naurahtaa: eikä Jannea (Sulkava) haitannut, vaikka välillä lapsen äänet kuuluivat taustalla. Minulle pienen lapsen äitinä oli tärkeää, että voin suorittaa opintoja verkossa iltaisin. Välillä istuttiin jopa yhdessä tyttäreni kanssa kuuntelemassa opetusta, kiittelee Barbro.
Uskallusta työnantajille palkata ulkomaalaisia
ARE:n työyhteisössä Abdi ei koe olevansa ulkomaalainen, vaan ehdottomasti ”yksi meistä”. Suurimpana toiveena hänellä on, että yritykset pääsisivät peloista palkata maahanmuuttajia ja antaisivat heille tilaisuuden näyttää osaamistaan. Asenteellaan Abdi raivaa tietä muillekin maahanmuuttajille päästä suomalaiseen työelämään. Barbron mukaan Abdin kohteliaisuus, nöyryys ja ystävällisyys ovat auttaneet häntä saavuttamaan paikkansa työyhteisössä.
– Hän on halunnut pärjätä ja olla yksi kavereista, ja kun tulee toimeen kaikkien kanssa, ei sillä niin väliä, vaikkei Suomen kieli olekaan täydellistä. Me työkaverit autamme häntä sanoissa ja merkityksissä, kertoo Barbro työkaveristaan.
Tulevaisuudensuunnitelmista kysyttäessä, molemmat vastaavat kuin yhdestä suusta, että aikovat vielä jatkaa opiskelua. Barbro haluaisi oppia laaja-alaisesti lisää monista eri osa-alueista kuten sähkö- ja LVI-tehtävistä. Abdin haaveena voisi olla automaatioasentaja tai isännöitsijä. Molemmat luottavat tulevaisuuteen ja katsovat avoimesti mitä se tuo tullessaan. Sillä aikaa Barbro harjoittelee laittamaan työpuhelinta kiinni vapaa-ajalla ja touhuaa pienen lapsensa kanssa. Abdi lataa akkuja kuunnellen äänikirjoja kävelylenkeillä ja vaimonsa kanssa jutellen.